| BAKTEERIVILJELY, VERESTÄ |
| Atk no ja lyhenne |
1153 B-BaktVi |
| Tekopaikka |
SEKS, mikrobiologian laboratorio.
|
| Yleistä |
Bakteeri- ja sieniviljely verestä. Sieniviljely pyydetään samalla
tutkimusnumerolla kuin B-BaktVi, mutta sieni- infektio-epäilystä
tulee mainita lähetteen lisätietoja kohdassa, silloin inkubaatioaika pidennetään 14 vuorokauteen. Mykobakteereita epäiltäessä näytteet otetaan omiin pulloihinsa (ks. Mycobacterium, erikoisviljely verestä, 4438 B-TbEVi (KL 4438)
|
| Indikaatiot |
Bakteremia, sepsis, meningiittiepäily. |
| Lähete |
Lähetetietoihin merkintä hiivaepäilystä. |
| Kokeen suoritus |
Arkipäivisin sekä päivystysaikoina.
|
| Menetelmä |
Rikastusviljely aerobi- ja anaerobiolosuhteissa. Bactec-veriviljelyautomaatti. Mikrobit tunnistetaan ja tehdään
mikrobilääkeherkkyydet.
Positiivisille veriviljelypulloille tehdään tunnistus suoraan pullosta multiplex-PCR-menetelmällä laboratorion harkinnan mukaan mm. värjäystuloksen perusteella.
Multiplex-PCR tunnistaa yleisimmät sepsispatogeenit esim. enterobakteerit, peudomonas aeruginosa staphylokokit, enterokokit, streptokokit ja yleisimmät hiivat, mutta esim. anaerobeista vain Bacteroides fragiliksen.
Akkreditoitu menetelmä (Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue, kliinisen kemian ja mikrobiologian palveluyksikkö, T177, FINAS-akkreditointipalvelu, akkreditointivaatimus SFS-EN ISO 15189)
|
| Tekotiheys |
Päivystystutkimus.
Heti kun kasvua havaitaan pullossa, värjäystulos ilmoitetaan
puhelimitse potilasta hoitavaan yksikköön. Lopullinen positiivinen
tulos ilmoitetaan, kun bakteerin nimi ja herkkyystulokset on saatu.
Lopullinen negatiivinen tulos saadaan 7 vrk:n kuluttua (ruuhkahuippuina laitekapasiteetti saattaa ylittyä, jolloin pullojen inkubaatioaikaa voidaan lyhentää 6 vrk:een), sieniepäilyissä 14 vrk:n kuluttua. |
| Näyte |
ks alla
|
| Näytteenotto |
Yleensä kaksi veriviljelypulloparia (2 aerobia x 2 anaerobia pulloa) on riittävä määrä. Näytteet otetaan pääsääntöisesti yhdellä pistolla. Veriviljelypulloihin otettu riittävä verimäärä on tärkein tekijä veriviljelypositiivisten löytämisessä. Pulloihin otettava verimäärä on oltava aikuisella 8-10 ml/pullo ja lapsilla 1-3 ml/pullo.
Erityistilanteet:
- endokardiittiepäilyissä tai tilanteissa, joissa epäillään jatkuvaa bakteremiaa, näytteet tulee ottaa kuitenkin tietyin väliajoin (esim. 1 tunti) ja veriviljelynäytteitä tulee ottaa tällöin vähintään 3 x 2 pulloparia.
- sentraalisen kanyyli-infektion epäilyissä tulee ottaa näyte sekä
perifeerisestä suonesta että kanyylista. Kanyyli-infektioon viittaa, mikäli sama bakteeri kasvaa sekä kanyylistä että perifeerisestä verestä.
- hiivasepsis-epäilyissä, joita tavataan esim. gastrokirurgian
yhteydessä, immuunipuutteisilla sekä tehohoitopotilailla, tulee
lähetteeseen mainita hiivasieni-epäily, jolloin näytettä
kasvatetaan pidempään hiivasienten löytämiseksi.
Näytteet tulisi ottaa ennen antimikrobihoidon aloittamista, vain
poikkeustapauksissa mikrobilääkehoidon aikana. Korkeakuumeisella
potilaalla mikä tahansa hetki on hyvä näytteenotolle. Jos potilas saa antimikrobilääkitystä, näyte otetaan juuri ennen uutta annosta, jolloin lääkkeen pitoisuus veressä on mahdollisimman pieni.
Koska iholla on runsaasti normaalia bakteerikasvua, veriviljely on
kontaminaatioherkkä tutkimus, joten näytteenoton huolellinen
valmistelu on hyvin tärkeää. Veriviljelypullojen (aerobi ja anaerobi)tulee olla vähintään huoneenlämpöisiä. Näytteenottajan tulee käyttää kertakäyttökäsineitä. Ennen näytteenottoa tulee varmistaa,että pullot eivät ole sameita tai muutoin viallisen näköisiä. Pullon pohjaan ei saa koskea, koska veriviljelyautomaatti mittaa veriviljelypullossa esiintyvää kasvua pullon pohjasta.
Veriviljelynäytettä otettaessa iho tulee puhdistaa huolellisesti usealla peräkkäisellä 70-80 % etanoliin kostutetulla ihonpuhdistuslapulla.
Näytteenottokohtaan voi jättää ihonpuhdistuslapun näytteenottoon
tarvittavien välineiden keräämisen ajaksi. Kontaminaatioon viittaa,mikäli iholla normaalisti esiintyvä bakteeri löytyy vain ensimmäisestä pullosta. Tästä syystä tulkintaa varten tulee merkitä pullojen ottojärjestys numeroilla 1-4.
Myös veriviljelypullojen suut desinfioidaan samalla tavalla suojakorkin poiston jälkeen.
Näyte otetaan siipi-/vakuumineulalla. Veri otetaan suoraan letkua pitkin pulloon, täytetään ensin aerobipullo, sen jälkeen anaerobipullo, minkä jälkeen jälleen aerobipullo ja sitten anaerobipullo. |
| Näytteen säilyvyys |
Pullot tulee laittaa automaatille mielellään 2 h kuluessa näytteenotosta. Ehdoton aikaraja on 24 h näytteenotosta otettaessa näytteet keskussairaalan ulkopuolella. Mikäli näytteitä ei saada muutoin vuorokauden sisällä keskussairaalaan, tulee näytteet lähettää taksilla.
Pullojen säilytys ennen automaatille laittoa huoneenlämmössä.
|
|
| Tulkinta |
Tavallisimmat bakteerilöydökset ovat Staph.aureus ja E.coli. Jos bakteeria kasvaa vain yhdessä pullossa, siitä on maininta vastauksessa. Jos löydöksenä on ihon normaalimikrobiston bakteeri esim. Stapyloccus sp, kyseessä on ilmeisesti näytteenotossa tapahtunut kontaminaatio. Mikrobin eristäminen useammasta veriviljelynäytteestä viittaa yleensä merkitsevään löydökseen.
|
| Päivitetty |
12.2.2025 |
| |