BAKTEERI, VILJELY VIRTSASTA | |||||||||||
Atk no ja lyhenne | 1155 U -BaktVi | ||||||||||
Tekopaikka | Seks, kliinisen kemian ja mikrobiologian laboratorio Seulonta kliinisen kemian laboratoriossa, viljely mikrobiologian laboratoriossa. | ||||||||||
Yleistä | Alempien virtsateiden infektio perusterveellä 18-65 vuotiaalla naisella voidaan hoitaa oireiden perusteella ilman virtsa- tai muita tutkimuksia. Kaikilla muilla potilailla virtsatutkimukset ovat tarpeellisia (Käypä hoito -suositus 2024). | ||||||||||
Indikaatiot | Virtsatieinfektio tai sen epäily. | ||||||||||
Menetelmä | Näytteet seulotaan kliinisen kemian laboratoriossa partikkelilaskijalla. Seulontatulos muodostuu leukosyytti- ja bakteerituloksen perusteella. Seulonnassa positiivisiksi tai raja-arvoisiksi tulkituille näytteille tehdään perinteinen kvantitatiivinen viljely maljalle (3777 U -BaktJVi). Seulonnan perusteella negatiivisia näytteitä ei viljellä. Akkreditoitu menetelmä (Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue, kliinisen kemian ja mikrobiologian palveluyksikkö, T177, FINAS-akkreditointipalvelu, akkreditointivaatimus SFS-EN ISO 15189) | ||||||||||
Tekotiheys | Seulonta partikkelilaskijalla: Päivystystutkimus. Viljely maljalla: Näytteet viljellään päivittäin. Kasvun tulkinta arkipäivisin. Viljelyn lopullinen tulos valmistuu yleensä 2-4 työpäivän kuluessa. Herkkyysmääritys voi joskus kestää pidempään, mikäli mikrobin resistenssiominaisuuksia joudutaan tutkimaan tarkemmin. |
||||||||||
Virhelähteet | Luotettavan seulontatuloksen saamiseksi rakkoaika pitää olla vähintään 4 tuntia. Runsasta juomista ennen näytteenantoa pitää välttää, jottei seulontatulos jäisi vääräksi negatiiviseksi virtsan laimenemisen vuoksi. Annettu antimikrobihoito voi vaikuttaa sekä laiteseulontatulokseen että viljelytulokseen, siksi virtsanäyte tulisi ottaa aina ennen antimikrobilääkityksen antamista. | ||||||||||
Näyte |
|
||||||||||
Tulkinta | Yhden (tai kahden) virtsapatogeenin kasvua voidaan pitää merkitsevänä, mikäli potilaalla on virtsatieinfektioon sopivia oireita. Naisilla yleisin infektion aiheuttaja on E. coli. Muita yleisiä ovat Staphylococcus saprophyticus, klebsiellat ja Proteus-lajit. Naisilla virtsanäytteissä melko usein todetut enterokokit ja Streptococcus agalactiae (B-ryhmän streptokokki, GBS) ovat pääsääntöisesti kontaminaatio/kolonisaatiolöydöksiä. Miehillä E. colin ja S. saprophyticuksen osuus on pienempi kuin naisilla ja vastaavasti Proteuksen, Klebsiellojen, Pseudomonaksen ja Enterokokin osuus on suurempi. Hoitoon liittyvien VTI:n aiheuttajien kirjo on laajempi ja sisältää useammin resistentimpiä mikrobeja kuten Enterobacter-lajit, Pseudomonas, Enterokokit ja Candidat. Oireettoman potilaan virtsan bakteerikasvua ei pidä tulkita infektioksi, eikä sitä suositella hoidettavaksi kuin raskaana olevilla naisilla. Oireeton bakteriuria on yleistä etenkin iäkkäillä ja katetroiduilla potilailla. | ||||||||||
Laboratoriotiedote | https://mfiles.epshp.fi/openfile.aspx?vault=37AA23D8-229D-4CF0-92F0-B7CA2F34C958&objtype=0&docid=17822 | ||||||||||
Päivitetty | 12.2.2025 | ||||||||||