| HEPATIITTI B-VIRUKSEN S-ANTIGEENI | |||||||
| Atk no ja lyhenne | 1605 S -HBsAg | ||||||
| Tekopaikka | Seks, kemian laboratorio | ||||||
| Yleistä | Hepatiitti B-virus on veren välityksellä tarttuva virus, joka aiheuttaa hepatiittia (maksatulehdus). Riippuen infektion etenemisvaiheesta hepatiitti B-viruksen eri antigeenit ja vasta-aineet voivat olla positiiviset, minkä vuoksi diagnostiikassa käytetään useita eri HBV-markkereiden testejä. HBsAg tulee positiiviseksi keskimäärin 1 kk kuluttua tartunnasta, vaihteluväli 1 vk – 9 vk, samoihin aikoihin HBeAg:n ja HBV-DNA:n kanssa. HBsAg voi olla positiivinen jopa 1-2 kk ennen oireiden alkua. Oireet ilmaantuvat vasta-ainetuotannon käynnistyttyä (HBcAbtotaali, ja HBcAbM) n. 12 vk kuluttua tartunnasta (vaihteluväli 9 vk - 21 vk). Varsinkin pienillä lapsilla infektio voi olla oireeton. Taudin parantuessa HBcAbM laskee alle mittausrajan n. 6 kk – 9 kk kuluttua tartunnasta. HBcAb-totaali jää yleensä positiiviseksi loppuelämän ajaksi. Jos tauti ei kroonistu, HBsAg–taso laske alle mittausrajan yleensä viimeistään 15 vk kuluttua oireiden alusta. HBV-DNA jo aiemmin. N. 50%:lla HBsAg-testi on negatiivinen jo 7 vk kuluttua oireiden alusta. HBeAg on positiivinen akuutin infektion varhaisvaiheessa ja on merkki aktiivisesti lisääntyvästä viruksesta ja suuresta virusmäärästä verenkierrossa. Tällöin potilaan tartuttavuusriski on myös suuri. Kun HBeAb ilmaantuu verenkiertoon, on se merkki virustuotannon vähenemisestä ja pienemmästä tartuntariskistä. Potilasta on kuitenkin pidettävä tartuttavana aina, jos jokin viruksen antigeeni tai DNA (HBsAg, HBeAg tai HBV-DNA) on osoitettavissa. HBsAb nousee taudin paranemisvaiheessa, kun HBsAg ei enää ole osoitettavissa. HBsAb-taso voi laskea vuosien mittaan alle mittausrajan, mikäli viruskontaktia ei jatkossa ole. HBV-rokote on puhdistettua viruksen pinta-antigeenia (HBsAg), joten suojaavan rokoteimmuniteetin merkkinä on HBsAb positiivisuus. Rokottamisen seurauksena ei synny ydinantigeenin vasta-aineita (HBcAb). | ||||||
| Indikaatiot | Akuutin/aikaisemmin sairastetun B-hepatiitin selvittelyssä (kun aikaisempaa tietoa HBV-infektiosta ei ole) tulee aina pyytää sekä S-HBcAb että S-HBsAg-tutkimukset. Kantajuuden selvittelyssä akuutin infektion jälkeen pyydetään tutkimukset S –HBsAg ja S -HBsAb. Rokotevastetta tai tehosterokotteen tarvetta selvitettäessä käytetään tutkimusta 1608 S-HBsAb (KL 1608). |
||||||
| Menetelmä | Kemiluminesenssimikro-partikkeli-immunomääritys (CMIA) Akkreditoitu menetelmä (Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue, kliinisen kemian ja mikrobiologian palveluyksikkö, T177, FINAS-akkreditointipalvelu, akkreditointivaatimus SFS-EN ISO 15189) | ||||||
| Tekotiheys | Arkipäivisin 3-5 x viikossa. Tulos valmiina 1-4 vrk:n kuluttua. Mikäli tuloksia joudutaan varmistamaan muilla menetelmillä, lopullinen tulos saadaan yleensä 2 vk sisällä. |
||||||
| Virhelähteet | HBV-rokote voi antaa vääriä positiivisia HBsAg-tuloksia n. 14 vrk sisällä rokottamisesta. Joillakin positiivisia tuloksia on todettu jopa 52 vrk kuluttua rokotuksesta. Vääriä positiivisia tuloksia on kuvattu seuraavissa tilanteissa: Verivalmisteiden tai immunoglubuliinien käyttö, raskausaika, HIV-potilaat. Heterofiiliset vasta-aineet voivat myös antaa vääriä positiivisia tuloksia. |
||||||
| Näyte |
|
||||||
| Tulkinta | HBsAg –positiivisuus viittaa tuoreeseen B-hepatiitti-infektioon tai HBV:n kantajuuteen. HBcAb positiivisuus viittaa tuoreeseen tai aikaisemmin sairastettuun HBVinfektioon. HBcAbM positiivisuus viittaa tuoreeseen tai noin vuoden sisällä sairastettuun infektioon tai kroonisen B-hepatiitin pahenemisvaiheeseen. HBsAb-positiivisuus viittaa sairastettuun ja parantuneeseen HBVinfektioon tai rokoteimmuniteettiin. Kaikki uudet positiiviset tulokset (kun laboratoriolla ei ole tietoa aikaisemmin sairastetusta infektiosta) varmistetaan toisilla menetelmillä. Lisätutkimukset laskutetaan tilaajalta. | ||||||
| Päivitetty | 12.2.2025 | ||||||