| BAKTEERI, ERIKOISVILJELY VIRTSASTA | |||||||
| Atk no ja lyhenne | 1787 U -BaktEVi | ||||||
| Tekopaikka | Seks, kl mikrobiologian laboratorio | ||||||
| Yleistä | Virtsaviljelyn ensisijainen tutkimus on 1155 U –BaktVi, jossa näytteet viljellään ensin partikkelilaskijalla ja seulontapositiivista tehdään maljaviljely. Erikoisviljelyä (U -BaktEVi) voidaan käyttää erityisindikaation. Erikoisviljelyä ei seulota partikkelilaskijalla. | ||||||
| Indikaatiot | 1. Tyynyvirtsanäytteet tulee pyytää erikoisviljelynä koska tyynyyn otettu näyte ei sovellu partikkelilaskijalle, joilla tavallinen virtsaviljely seulotaan) 2. Rakkopunktionäytteet. 3. Erikoisviljelyä suositellaan myös jos tarvitaan herkistettyä viljelyä esim. vahvasti immuunipuutteisille potilaille ja silloin kun infektion aiheuttajaksi epäillään harvinaista virtsapatogeenia (esim. Streptococcus pneumoniae/ Haemophilus influenzae). Tutkimus voi olla myös indisoitu, mikäli on vahva epäily virtsatieinfektiosta ja tavallinen virtsaviljely jää negatiiviseksi. Tällöin on mahdollista että bakteerimäärä virtsassa on liian pieni (esim. antibioottihoidon tai liian lyhyen rakkoajan vuoksi) että se kasvaisi tavallisessa viljelyssä. |
||||||
| Menetelmä | Herkistetty kvantitatiivinen viljely tavalliselle ja rikkaalle elatusalustalle. | ||||||
| Tekotiheys | Näytteet viljellään päivittäin. Kasvun tulkinta arkipäivisin. Viljelyn lopullinen tulos valmistuu yleensä 2-4 työpäivän kuluessa. Herkkyysmääritys voi joskus kestää pidempään, mikäli mikrobin resistenssiominaisuuksia joudutaan tutkimaan tarkemmin. | ||||||
| Virhelähteet | Säilöntäaine voi heikentää joidenkin bakteerien kasvua | ||||||
| Näyte |
|
||||||
| Tulkinta | Yhden (tai kahden) virtsapatogeenin kasvua voidaan pitää merkitsevänä, mikäli potilaalla on virtsatieinfektioon sopivia oireita. Naisilla yleisin infektion aiheuttaja on E. coli. Muita yleisiä ovat Staphylococcus saprophyticus, klebsiellat ja Proteus-lajit. Naisilla virtsanäytteissä melko usein todetut enterokokit ja Streptococcus agalactiae (B-ryhmän streptokokki, GBS) ovat pääsääntöisesti kontaminaatio/kolonisaatiolöydöksiä. Miehillä E. colin ja S. saprophyticuksen osuus on pienempi kuin naisilla ja vastaavasti Proteuksen, Klebsiellojen, Pseudomonaksen ja Enterokokin osuus on suurempi. Hoitoon liittyvien VTI:n aiheuttajien kirjo on laajempi ja sisältää useammin resistentimpiä mikrobeja kuten Enterobacter-lajit, Pseudomonas, Enterokokit ja Candidat. Oireettoman potilaan virtsan bakteerikasvua ei pidä tulkita infektioksi, eikä sitä suositella hoidettavaksi kuin raskaana olevilla naisilla. Oireeton bakteriuria on yleistä etenkin iäkkäillä ja katetroiduilla potilailla. | ||||||
| Päivitetty | 7.12.2021 | ||||||