PARTIKKELIEN PERUSLASKENTA VIRTSASTA
Atk no ja lyhenne 1940 U -Solut
Yleistä Virtsan partikkelien peruslaskennan kliinisiä käyttöaiheita ovat munuaissairauksien ja alempien virtsateiden sairauksien toteaminen ja seuranta.

Huom! Mikäli näytteestä halutaan virtsatieinfektion seulonta, pitää hoitoyksikön tehdä (myös) pyyntö 1155 U -BaktVi. Pelkän U -Solut -pyynnön perusteella näytteestä ei tehdä seulontaa eikä viljelyä.
Indikaatiot Virtsan solujen peruserittely.
Lähete Ei erillistä lähetettä.
Esivalmistelut Ks. Virtsanäytteiden otto virtsan perustutkimusta varten Laboratorio-ohjekirjan yleisestä osasta.
Potilasohje Virtsanäytteenotto (aamuvirtsa) (2162-2011-P).
Menetelmä Virtaussytometrinen partikkelilaskenta.
Tekotiheys Joka päivä, päivystystutkimus.
Näyte
10 ml virtsaa. Huom! Putki on täytettävä vähintään merkkiviivaan saakka. Mikäli virtsamäärä on pieni, voidaan näyte ottaa 4 ml putkeen (miel. säilöntäaineellinen).
 
Näytteenotto Ennen näytteenottoa suoritetaan huolellinen alapesu käsisuihkulla ohjeen mukaan. Näytteeksi otetaan keskivirtsa. Ks. Virtsanäytteiden otto virtsan perustutkimusta varten Laboratorio-ohjekirjan yleisestä osasta.
Näyteastia Säilöntäaineellinen vakuumimuoviputki(BD C&S Plus tai Sarstedt V-Monovette). Näyte tulee siirtää näytteenottoastiasta säilöntäaineelliseen putkeen mahdollisimman pian säilyvyyden takaamiseksi. Näyte on mahdollista ottaa myös säilöntäaineettomaan putkeen, mutta säilyvyys on hyvin rajallinen, ks. alla.
Näytteen säilyvyys Säilöntäaineellinen vakuumimuoviputki: Näyte säilyy vuorokauden huoneenlämmössä.
Säilöntäaineeton vakuumimuoviputki, virtsanäyteputki 10 ml tai näyteastia: Näyte säilyy jääkaapissa 4 tuntia, huoneenlämmössä vain puoli tuntia.
Viiteväli
Tulkinta Virtsan automaattisessa partikkelilaskennassa tunnistetaan erytrosyytit, leukosyytit, epiteelisolut, lieriöt ja bakteerit. Tarvittaessa (laitteen hälyttäessä poikkeavista soluista) näyte tarkistetaan mikroskooppisesti ja löydös kommentoidaan määrällisten vastausten oheen.

Punasolujen lisääntyminen virtsassa on monien virtsatieperäisten sairauksien oire ja vaatii lisäselvityksiä. Kuukautisvuoto voi myös aiheuttaa virtsanäytteen verikontaminaation.

Lisääntynyt valkosolujen esiintyminen virtsassa viittaa yleensä tulehdukseen tai joissain tapauksissa muuhun munuaisperäiseen sairauteen.

Normaalisti bakteereja ei esiinny virtsanäytteessä, mutta virtsatietulehduksessa bakteerien määrä on yleensä selvästi noussut.

Automaattilaite laskee epiteelisoluihin levyepiteelin solut, jotka ovat yleensä lähtöisin ulkoisista sukuelimistä tai virtsaputkesta (näytteenottoon liittyvää kontaminaatiota) sekä pienet epiteelisolut (välimuotoisen epiteelin solut ja tubulusepiteelisolut), joita ei yleensä normaalinäytteessä todeta vaan löydökset viittaavat munuaisperäiseen sairauteen (tubulusepiteelisolut) tai virtsarakon ja virtsanjohdinten sairauksiin (välimuotoisen epiteelin solut). Jos automaattilaite hälyttää pienistä epiteelisoluista, näyte tarkistetaan mikroskoopilla.

Lieriöistä normaalisti vain hyaliinilieriöitä voi esiintyä terveen ihmisen virtsassa. Muut lieriöt viittaavat munuaisperäiseen sairauteen. Automaattilaitteen hälyttäessa patologisista lieriöistä näyte tarkistetaan mikroskoopilla.
Laboratoriotiedote http://w2.epshp.fi/intranet/openfile.aspx?objtype=0&docid=9871&fileid=13338
Päivitetty 19.1.2023
 

Takaisin hakemistoon...