Ensimmäinen verinäyte glukoosi- ja insuliinimäärityksiä varten otetaan aamulla klo 8 (0-näyte) ja seuraavat näytteet 4 tunnin välein (4, 8, 12, 16, 20 ja 24 tunnin kuluttua), jolloin paastoa on kestänyt yhteensä 36 tuntia.
Huom.
Paaston aikana potilas saa halutessaan juoda vettä. Paastotutkimuksessa olevaa hypoglykemiapotilasta on seurattava tarkoin, koska kokeen aikana voi kehittyä vakavia hypoglykemian oireita. Hypoglykemiaoireiden ilmaantuessa määritetään glukoosi liuskakokeella, otetaan ylimääräinen verinäyte em. määrityksiä varten ja lääkäri päättää kokeen keskeyttämisestä ja glukoosin antamisesta potilaalle.
S -Insu: Immunokemiallinen määritys (CMIA).
S -Insu: Joka arkipäivä.
| P -Gluk: 1 ml plasmaa jokaisesta näytteestä. S -Insu: 1 ml hemolysoitumatonta seerumia jokaisesta näytteestä. Seerumi erotetaan mahdollisimman pian ja pakastetaan välittömästi. |
|
| Näytteenotto | Ks. Kokeen suoritus. Tutkimus ei sovellu hajautettuun näytteenottoon. S -Insu: Kylmänäytteenotto. |
| Näyteastia | P -Gluk: Fluoridi-sitraattiputki S -Insu: Seerumiputki, 5 ml |
| Näytteen säilyvyys | P -Gluk: Sentrifugoimaton näyte säilyy 2 vrk huoneenlämmössä, sentrifugoitu ja eroteltu plasma säilyy 4 vrk jääkaapissa. S -Insu: Näyte säilyy kuukausia pakastettuna. |
| Näytteen lähetys | S -Insu: Pakastelähetys. |
P -Insu 2.0 - 20.0 mU/l
Oireisen hypoglykemian kehittyminen paastokokeessa insuliinitason ollessa samanaikaisesti vielä mitattavissa viittaa hyperinsulinismiin hypoglykemian syynä.
Tutkimuksen arvoa voidaan lisätä laskemalla ns. Turnerin indeksi:
S -Insuliini (mU/l)/(P -Glukoosi (mmol/l) - 1.7)
Insulinooman todennäköisyys on suuri, mikäli saatu suhdeluku on yli 8. Jos P -Gluk on 1.7 mmol/l tai pienempi, suhdetta ei voi laskea. Tällöin epätarkoituksenmukaisen insuliinierityksen todennäköisyys on kuitenkin suuri, mikäli S -Insu on yli 2 mU/l.