PROTEIINI LIKVORISTA
Atk no ja lyhenne 2514 Li-Prot
Yleistä Suurin osa selkäydinnesteen proteiineista on peräisin plasmasta, josta ne suodattuvat. Suodatusvaikutuksen vuoksi joidenkin proteiinien pitoisuussuhteet muuttuvat: esim. prealbumiinia on likvorissa n. 20-kertainen määrä verrattuna albumiiniin. Likvorin proteiinipitoisuuteen vaikuttavat ikä, veri-aivoesteen vauriot, likvorikierron esteet sekä paikallisesti keskushermoston tulehdus- ja kasvaintaudit.

Toisissa proteiineissa tapahtuu likvoritilassa muuttumista: esim. ns. tau-fraktio (beeta-2-fraktio) syntyy transferriinin sialylaation muuttuessa. Immunoglobuliinien paikallista synteesiä tapahtuu keskushermoston tulehdustaudeissa.
Indikaatiot Keskushermoston tautien seulontakoe, silloin kun likvoritilaan pisto ei ole vasta-aiheinen.
Lähete Ei erillistä lähetettä
Esivalmistelut Ei erityisiä toimenpiteitä.
Menetelmä Turbidimetrinen määritys.
Tekotiheys Arkipäivisin (ma-pe).
ks. myös Perustutkimukset likvorista.
Näyte
0.5 ml selkäydinnestettä. Lapsilta riittää tarvittaessa pienempi näytemäärä
kertamääritykseen.
 
Näyteastia Lisäaineeton näytteenottoputki.
Näytteen säilyvyys Näyte säilyy vuorokauden huoneenlämmössä, 6 vrk jääkaapissa ja vuoden pakastettuna.
Näytteen lähetys Näyte voidaan lähettää huoneenlämpöisenä.
 
Viiteväli
Tulkinta Likvorin proteiinipitoisuus nousee iän myötä, veriaivoesteen vaurioissa, tulehduksissa (meningiitti, polyradikuliitti, aivoparenkyymisairauksissa), likvorikierron estyessä ja aivotuumoreissa.
Päivitetty 12.9.2024
 

Takaisin hakemistoon...