PLEURANESTETUTKIMUKSET
Atk no ja lyhenne 2657 Pf-Solut
  1472 Pf-Gluk
  2515 Pf-Prot
  2193 Pf-LD
  3207 Pf-Kol
  2771 Pf-Trigly
  3340 Pf-Alb
  3141 Pf-Amyl
  8191 Pf-Laktaat
Osatutkimukset
Yleistä Patologiset nestekertymät voidaan jakaa kahteen ryhmään

1. Transsudaatit syntyvät yleensä kapillaarien hydrostaattisen paineen lisääntyessä (esim. sydämen vajaatoiminnassa) tai plasman osmoottisen paineen alentuessa (esim. munuaissairauksissa).
2. Eksudaatit syntyvät yleensä kapillaarien seinämän vaurioituessa eri tulehduksissa ja maligniteeteissa.

Pf-Laktaat: Laktaattipitoisuus nousee kudosnesteissä anaerobisen glukolyysin seurauksena. Kudosnesteiden laktaattipitoisuuden suureneminen on vähemmän riippuvainen plasmapitoisuudesta kuin glukoosipitoisuuden pieneneminen, johon plasman glukoosipitoisuus vaikuttaa voimakkaasti. Siksi laktaattipitoisuuden määritykset soveltuvat bakteriellien tulehdusten pikadiagnostiikkaan glukoosipitoisuutta paremmin.
Indikaatiot Pf-Laktaat: Pleuriittien erotusdiagnostiikka.
Lähete Ei erillistä lähetettä.
Esivalmistelut Mikäli näytteestä pyydetään Pf-Gluk, samanaikaisesti tulisi ottaa verinäyte plasman glukoosimääritystä varten (fP-Gluk 1468 tai P-Gluk 1471). Määritys tulisi tehdä mieluiten paastonäytteestä, koska aterian jälkeen otetun plasmanäytteen glukoosipitoisuus on suhteessa korkeampi kuin punktionesteen.
Menetelmä Pf-Sameus ja -Väri: Visuaalinen arviointi.
Pf-Solut: Automaattinen solulaskenta. Tarvittaessa kammiolaskenta mikroskoopilla.
Erittelylaskenta (diffi) vastataan, kun Pf-Leuk > 200 E6/l. Menetelmä: automaattinen solulaskija, tarvittaessa MGG-värjäys ja mikroskopointi.
Pf-Gluk: Heksokinaasimenetelmä.
Pf-Prot, Pf-Alb: Fotometrinen menetelmä.
Pf-LD, -Kol, -Trigly, -Amyl: Entsymaattinen määritys.
Pf-Laktaat: Amperometrinen (verikaasuanalysaattorin laktaattielektrodi).
Tekotiheys Pf-Solut, Pf-Gluk, Pf-Alb, Pf-Amyl: Joka päivä, päivystystutkimus.
Muut: Arkipäivisin (ma-pe).
Näyte
Pf-Solut, Pf-Laktaat: 2 ml pleuranestettä.
Pf-Gluk: 1 ml pleuranestettä.
Muut tutkimukset: 1 ml pleuranestettä tutkimusta kohden.

Mahdollisia mikrobiologisia näytteitä varten otetaan tarvittaessa kliinisen mikrobiologian yksikön ohjeiden mukaiset erilliset näytteet.
 
Näytteenotto Pf-Laktaat: Määritys on tehtävä välittömästi tai näyte jäähdytetään heti näytteenoton jälkeen. Sakkainen näyte sentrifugoidaan 2000g 15 min kylmässä. Näytettä ei erotella. Samasta putkesta ei määritetä Pf-Solut tutkimusta (näyte pysyy mahdollisimman anaerobisena).

Pleuranestenäyte voidaan ottaa tarvittaessa röntgenissä kuvantaohjauksessa. Ks. myös erillinen ohje PUNKTIONESTENÄYTTEIDEN OTTO. Jos potilaasta on tilattu myös verinäytteitä (esim. S -LD), tilataan näytteenottaja laboratoriosta.
Näyteastia Pf-Solut: EDTA-putki, 2/5 ml
Pf-Gluk: Glukoosiputki, 2 ml
Pf-Alb, Pf-Amyl, Pf-Kol ja Pf-Trigly: Li-hepariiniputki, 3/5 ml
Pf-Prot, Pf-LD: Lisäaineeton, steriili näytteenottoputki
Pf-Laktaat: Hepariiniputki, 5 ml.
Näytteen säilyvyys Laktaattinäyte on pidettävä näytteenotosta lähtien kylmässä ja analysoitava 30 min kuluessa.
EDTA-näyte säilyy solulaskentaa varten 8 h huoneenlämmössä. Tutkimuksen voi tehdä myös Li-hepariiniputkesta (geelitön), mutta sen säilyvyys on 2 h huoneenlämmössä. Sentrifugoitu glukoosinäyte säilyy 1 vrk huoneenlämmössä. Proteiini-, albumiini-, kolesteroli-, amylaasi- ja triglyseridinäyte säilyy 3 vrk jääkaapissa, pitempiä aikoja pakastettuna. Pf-LD-näyte säilyy eroteltuna 2 vrk huoneenlämmössä.
Näytteen lähetys Pf-Laktaat: Kylmänä (kylmägeeli tai jäävesihaude) 30 min sisällä näytteenotosta.
 
Viiteväli
Tulkinta Transsudaatit ovat yleensä kirkkaita, ja vaalean kellertäviä, yleensä ei tulehduksellisia. Proteiinipitoisuus on useimmiten alle 30 g/l.

Eksudaatti voi olla seröösinen (kirkas), purulentti (samea), maitomainen (lymfan absorptio estynyt) tai verinen, jolloin erittäin usein on kysymyksessä maligniteetti. Eksudaatin proteiinipitoisuus on yleensä yli 30 g/l ja se sisältää usein fibrinogeenia.

Tulos Pf-Leuk yli 1000 E6/l tai neutrofiilien osuus yli 25 % viittaa bakteeritulehdukseen. Tuberkuloosissa lymfosyytit ovat kuitenkin vallitsevia. Eosinofiliaa esiintyy eosinofiilisessä pleuriitissa.

Verisyys saattaa johtua traumasta, maligniteetista tai maksakirroosista. Trauman yhteydessä pleuranesteen veri on epätasaisesti jakautunut, ja neste kirkastuu vähitellen.

Pf-LD saattaa kohota tulehduksissa ja maligniteeteissa veren LD:iin verrattuna.

Keuhkojen endoteelisolujen ja monosyytti-makrofagien tuottama angiotensiini-1-konvertaasi (ACE) saattaa olla koholla nivelreumassa ja sarkoidoosissa, mutta on yleensä normaali keuhkosyövän ja tulehdusten yhteydessä. Pleuranesteen adenosiinideaminaasi (ADA, soluvälitteisen immuunijärjestelmän markkeri) lisääntyy reumassa ja tuberkuloosissa.

Imunestevuodossa (chylothorax) pleuranesteeseen virtaa rasvojen absorptiossa syntyneitä kylomikroneja, ja Pf-Trigly on koholla. Kylomikroneissa ei juurikaan ole kolesterolia. Sen sijaan reumapotilailla saattaa joskus olla ns. pseudochylothorax, jossa pleuraneste on maitomaista ja Pf-Kol on koholla. Pleuranesteen lipidejä määritettäessä tulee vastaavat arvot määrittää myös plasmasta.

Yli 5 mmol/l laktaattipitoisuus viittaa bakteeri-infektioon. Korkeita arvoja esiintyy myös tuumoriin liittyen. Transsudaatin ja muun ei-bakteriellin pleuranesteen (esim. maksakirroosi, nefroosi, trauma, SLE) pitoisuus on tavallisesti enintään 5 mmol/l.
Laboratoriotiedote http://w2.epshp.fi/intranet/openfile.aspx?objtype=0&docid=8834&fileid=11866
Päivitetty 4.1.2024
 

Takaisin hakemistoon...