KALSIUM | |||||||||||
Atk no ja lyhenne | 4514 fP-Ca | ||||||||||
2011 dU-Ca | |||||||||||
Yleistä | Elimistön kalsiumtasapaino on hormonien (parathormoni, kalsitoniini) ja D-vitamiinien säätelemä. Pitoisuus plasmassa vaihtelee tavallisesti hyvin vähän. Plasman kalsiumista 40 % on sitoutunut proteiineihin, lähinnä albumiiniin, 10 % kompleksoituneena anioneihin, ja 50 % esiintyy ionisoituneena kalsiumina. Plasman Ca-pitoisuus on sidoksissa albumiinipitoisuuteen. Albumiinipitoisuuden alentuessa pienenee myös kokonaiskalsiumpitoisuus. | ||||||||||
Indikaatiot | fP-Ca määritystä käytetään lisäkilpirauhastoiminnan, luustosairauksien ja kouristustapausten tutkimisessa sekä täydentävänä tutkimuksena munuaisinsuffisienssissa, malabsorptiossa, myeloomassa ja akuutissa pankreatiitissa. dU-Ca määrityksellä tutkitaan lisäkilpirauhasen toimintaa ja D-vitamiinin vaikutusta. |
||||||||||
Lähete | Ei erillistä lähetettä. | ||||||||||
Esivalmistelut | fP-Ca: Mielellään 12 tunnin paasto. Tilanteesta riippuen näyte voidaan tarvittaessa ottaa ilman paastoa. | ||||||||||
Potilasohje | dU-Ca: Vuorokausivirtsan keräys (4346-2016-P). U -Ca: Virtsanäytteenotto, muut tutkimukset (6069-2019-P). |
||||||||||
Menetelmä | Fotometrinen menetelmä Akkreditoitu menetelmä (Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue, kliinisen kemian ja mikrobiologian palveluyksikkö, T177, FINAS-akkreditointipalvelu, akkreditointivaatimus SFS-EN ISO 15189) | ||||||||||
Tekotiheys | fP-Ca: Joka päivä, päivystystutkimus. dU-Ca: Arkipäivisin (ma-pe). |
||||||||||
Näyte |
|
||||||||||
Viiteväli |
![]() | ||||||||||
Tulkinta | Plasman kalsiumin päätöksentekoraja voi aikuisilla olla viiteylärajaa korkeampi (2.65 mmol/l). Samoin vastasyntyneillä plasman kalsiumpitoisuudet voivat olla korkeammat kuin viiteyläraja. Plasman kalsiumpitoisuus kohoaa mm. primaarisen ja tertiäärisen hyperparatyreoidismin, D-vitamiinin liika-annon sekä usein myös maligniteettien yhteydessä. Lievästi kohonneita pitoisuuksia tavataan mm. hypertyreoosissa, sarkoidoosissa, immobilisaatiossa ja munuaisten vajaatoiminnassa. Matalia plasman kalsiumpitoisuuksia esiintyy hypoparatyreoidismin, pseudohypoparatyreoidismin, D-vitamiinin puutteen, uremian, hypoalbuminemian, hypomagnesemian, hypofosfatemian, akuutin pankreatiitin ja malabsorptiotilojen yhteydessä. Koska lähes puolet plasman kalsiumista on sitoutunut albumiiniin, saattaa hypoalbuminemian yhteydessä ilmenevä hypokalsemia olla näennäistä ja fysiologisesti vaikuttavan ionisoituneen kalsiumin pitoisuus on viitealueella. Tällöin albumiinipitoisuuden suhteen laskennallisesti korjattu kalsiumpitoisuus korreloi yleensä hyvin ionisoituneen kalsiumin pitoisuuden kanssa (Ca-albumiinikorjattu = P-Ca + 0.020 x(41.3 - P-Alb)). Kalsiumin erittyminen virtsaan lisääntyy kaikissa hyperkalsemiatiloissa, joihin ei liity munuaisinsuffisienssia, sekä metabolisen ja tubulaarisen asidoosin, Cushingin ja Addisonin taudin, idiopaattisen virtsakivitaudin ja steroidihoidon yhteydessä. Kalsiumeritys virtsaan on vähentynyt mm. tiatsidihoidon ja hypokalsemian yhteydessä. | ||||||||||
Päivitetty | 11.2.2025 | ||||||||||