TRIGLYSERIDIT | |||||||||
Atk no ja lyhenne | 4530 fP-Trigly | ||||||||
Yleistä | Plasman triglyseridit ovat sitoutuneet lipoproteiineihin. Ravinnosta peräisin oleva triglyseridi kulkeutuu verenkierrossa kylomikroneissa ja maksan syntetisoima triglyseroli VLDL (very low density lipoprotein) -fraktiossa. Plasman lipeemisyys johtuu jommankumman tai molempien fraktioiden lisääntymisestä. | ||||||||
Indikaatiot | Hyperlipidemioiden diagnostiikka. | ||||||||
Lähete | Ei erillistä lähetettä. | ||||||||
Esivalmistelut | 12 tunnin ehdoton paasto. | ||||||||
Menetelmä | Entsymaattinen määritys. Akkreditoitu menetelmä (Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue, kliinisen kemian ja mikrobiologian palveluyksikkö, T177, FINAS-akkreditointipalvelu, akkreditointivaatimus SFS-EN ISO 15189) Menetelmä on akkreditoitu Seinäjoen keskussairaalan toimipisteessä. | ||||||||
Tekotiheys | Joka päivä, päivystystutkimus. | ||||||||
Näyte |
|
||||||||
Viiteväli |
![]() | ||||||||
Tulkinta | Aterian jälkeen suurin osa plasman triglyserideistä on peräisen kylomikroneista, mutta yli 12 tunnin paaston jälkeen normaalihenkilön plasmassa ei ole kylomikroneja. Tällöin pääosa triglyserideistä on maksan syntetisoimassa VLDL-fraktiossa. Plasman triglyseridipitoisuus on kohonnut hyperlipidemian yhteydessä. Mikäli paaston jälkeinen triglyseridiarvo on selvästi koholla (yli 5-10 mmol/l) on kyseessä usein primäärinen hyperlipidemia. Plasman triglyseridipitoisuuteen yli 5-10 mmol/l liittyy lisääntynyt haimatulehduksen vaara. Sekundaarisesti kohonneita triglyseridiarvoja (yleensä 2-5 mmol/l) tavataan mm. seuraavissa tiloissa: alkoholismi (rasvamaksa, kirroosi), metabolinen oireyhtymä, diabetes mellitus, insuliiniresistenssi, pankreatiitti, hypotyreoosi, krooninen munuaissairaus, sappitieobstruktio ja virushepatiitti. Mikäli ravinnossa on näytteenottoa edeltävän viikon aikana ollut runsaasti hiilihydraatteja, voivat triglyseridit olla koholla. Runsas tilapäinenkin alkoholin käyttö voi nostaa triglyseridiarvoja usean vuorokauden ajaksi. Matalia triglyseridipitoisuuksia esiintyy aliravitsemuksen ja malabsorption yhteydessä sekä mm. hypertyreoosissa, hyperparatyreoosissa ja geneettisissä puutostiloissa. | ||||||||
Päivitetty | 10.2.2025 | ||||||||