| BILIRUBIINI, BILIRUBIINIKONJUGAATIT |
| Atk no ja lyhenne |
4592 P -Bil |
| |
4593 P -Bil-Kj |
| Yleistä |
Bilirubiini syntyy hemin hajoamistuotteena. Se sitoutuu veressä albumiiniin ja kulkeutuu maksaan, jossa se konjugoituu glukuronihapon kanssa. Konjugoitu muoto on vesiliukoista ja erittyy sapen mukana suoleen ja plasmapitoisuuden ollessa korkea myös virtsaan.
|
| Indikaatiot |
Maksa- ja sappitiesairauksien, hemolyyttisten tilojen sekä keltaisuuden (ikteruksen) selvittely. |
| Lähete |
Ei erillistä lähetettä. |
| Esivalmistelut |
Ei erityisiä toimenpiteitä. |
| Menetelmä |
Diatsoreaktio, fotometrinen määritys.
P -Bil: Akkreditoitu menetelmä (Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue, kliinisen kemian ja mikrobiologian palveluyksikkö, T177, FINAS-akkreditointipalvelu, akkreditointivaatimus SFS-EN ISO 15189)
Menetelmä on akkreditoitu Seinäjoen keskussairaalan toimipisteessä.
|
| Tekotiheys |
Joka päivä.
P -Bil: Päivystystutkimus. |
| Virhelähteet |
Hemolyysi häiritsee erityisen voimakkaasti konjugoidun bilirubiinin määritystä antaen virheellisen matalan tuloksen. Tästä syystä kapillaarinäytteet eivät sovellu P –Bil-Kj määritykseen. Myös P –Bil määritys suositellaan tehtäväksi suoninäytteestä.
Indosyaniinivihreä häiritsee bilirubiinimääritysten menetelmiä ja voi aiheuttaa virheellisen korkeita tuloksia. Jos potilaalle on hiljattain tehty toimenpide jossa käytetään indosyaniinivihreää, tulisi näyte ottaa eliminaatioajan jälkeen (puoliintumisaika 3-4 minuuttia).
|
| Näyte |
1 ml hemolysoitumatonta plasmaa. Lapsilta riittää tarvittaessa pienempi näytemäärä kertamääritykseen.
Erityisesti vastasyntyneiltä määritys pyritään tekemään mahdollisimman pienestä näytemäärästä.
|
| Näyteastia |
Barricor plasmaputki tai Hepariinigeeliputki, 5 ml.
Vastasyntyneillä Microtainer-putki.
|
| Näytteen säilyvyys |
Näyte on suojattava suoralta auringonvalolta.
Näyte säilyy vuorokauden huoneenlämmössä ja viikon jääkaapissa.
|
| Näytteen lähetys |
Näyte voidaan lähettää huoneenlämpöisenä, mikäli se on perillä vuorokauden kuluessa näytteenotosta.
|
|
| Viiteväli |
|
| Tulkinta |
Plasman bilirubiinin kohoaminen voi johtua bilirubiinin lisääntyneestä muodostumisesta, vähentyneestä erityksestä tai molemmista samanaikaisesti. Konjugoitunut bilirubiini lisääntyy sappiteiden obstruktiossa ja maksasolujen eritysdefektissä (Dubin-Johnsonin ja Rotorin syndrooma). Konjugoitumaton bilirubiini kohoaa hemolyysin, konjugoivan entsyymin puutteen (Crigler-Naijarin syndrooma) ja bilirubiinin maksasoluihin pääsyn estymisen (Gilbertin syndrooma) yhteydessä. Vaikeissa maksasoluvaurioissa kuten hepatiitissa, maksakirroosissa ja lääkeaineiden toksisessa maksavaikutuksessa molempien bilirubiinimuotojen plasmapitoisuus lisääntyy.
Vastasyntyneiden hyperbilirubinemia on tavallisesti ei-hemolyyttistä ja johtuu maksan glukuronyylitransferaasiaktiivisuuden vähäisyydestä. Rh- ja ABO-immunisaatioissa hyperbilirubinemia on hemolyyttistä. Yksiselitteisiä viitearvoja ei ole. Tulkinta tapahtuu huomioimalla potilaan gestaatioikä sekä ikä syntymän jälkeen. Korkea pitoisuus merkitsee aivovaurioristiä.
|
| Päivitetty |
11.2.2025 |
| |