KREATINIINI
Atk no ja lyhenne	4600 P -Krea
	2141 dU-Krea
	2145 U -Krea
Yleistä	Kreatiniinia muodostuu lihaksistossa kreatiinista nonentsymaattisesti. Lihaksistosta kreatiniini siirtyy vereen, ja se eritetään munuaisten kautta virtsaan. Normaalisti kreatiniini suodattuu vapaasti glomeruluksista eikä tubuluksissa tapahdu kreatiniinin reabsorptiota tai erittymistä. Vaikeassa vajaatoiminnassa kreatiniinia saattaa erittyä huomattavastikin tubulusten kautta.
Indikaatiot	Munuaisten toimintakyvyn selvittäminen.
Lähete	Ei erillistä lähetettä.
Esivalmistelut	Paasto ei ole välttämätön, mutta runsas liharuoka voi tilapäisesti aiheuttaa kohonneita arvoja.
Potilasohje	dU-Krea: Vuorokausivirtsan keräys (2163-2011-P). U -Krea: Virtsanäytteenotto (aamuvirtsa) (2162-2011-P).
Menetelmä	Entsymaattinen määritys. Akkreditoitu menetelmä (Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue, kliinisen kemian ja mikrobiologian palveluyksikkö, T177, FINAS-akkreditointipalvelu, akkreditointivaatimus SFS-EN ISO 15189). P -Krea: Menetelmä on akkreditoitu Seinäjoen keskussairaalan, Alajärven, Kauhavan ja Lapuan toimipisteissä.
Tekotiheys	Joka päivä, päivystystutkimus.
Näyte	P -Krea: 1 ml plasmaa. Lapsilta riittää tarvittaessa pienempi näytemäärä kertamääritykseen. dU-Krea:10 ml hyvin sekoitettua vuorokausivirtsaa.   Näytteenotto dU-Krea: Virtsa säilytetään keräyksen aikana viileässä. Keräysastiaan ei lisätä säilöntäainetta. Ks. myös erillinen vuorokausivirtsojen keräysohje. Näyteastia P -Krea: Hepariinigeeliputki, 5 ml dU-Krea: Virtsankeräysastia, virtsanäyteputki 10 ml Näytteen säilyvyys P -Krea: Plasma säilyy viikon huoneenlämmössä tai jääkaapissa. dU-Krea: Virtsanäyte säilyy vuorokauden huoneenlämmössä ja viikon jääkaapissa. Näytteen lähetys Näyte voidaan lähettää huoneenlämpöisenä.
Viiteväli
Tulkinta	Arvioitaessa kreatiniinipitoisuuksia tulisi potilaan lihasmassa ottaa huomioon. Hyvin matalia plasman ja virtsan kreatiniinipitoisuuksia tavataan potilailla, joiden lihasmassa on pieni (esim. polion jälkitila, lihasatrofiat). Munuaisten vajaatoiminnassa plasman kreatiniinipitoisuus kohoaa viitealueen yläpuolelle, kun noin puolet glomerulusfunktiosta on menetetty. Vaikea-asteisessa munuaisinsuffisienssissa kreatiniinin tubulussekreetio ja ekstrarenaalinen poistuma aiheuttavat sen, että plasman kreatiniinipitoisuus ei enää lineaarisesti kuvasta munuaisten vajaatoiminnan astetta. Plasman kreatiniinipitoisuuden lievemmän nousun syitä voivat olla myös vähentynyt munuaisperfuusio esim. sydämen vajaatoiminnan yhteydessä sekä mm. hypertyreoosi, aktiivinen akromegalia ja liha-ateria. Suurina pitoisuuksina C-vitamiini voi häiritä kreatiniinimääritystä, siten että pitoisuus nousee.
Päivitetty	12.2.2025

Takaisin hakemistoon...