KALSIUM, ALBUMIINIKORJATTU, PLASMASTA | |||||||
Atk no ja lyhenne | 9219 P -Ca-albk | ||||||
Indikaatiot | Kalsiumaineenvaihdunnan häiriöiden diagnostiikka ja seuranta mm. lisäkilpirauhasen ja luuston sairauksissa. Kouristustilat. | ||||||
Esivalmistelut | Paastonäyte on suositeltava. | ||||||
Menetelmä | Spektrofotometrinen | ||||||
Tekotiheys | Päivittäin päivätyöaikana | ||||||
Näyte |
|
||||||
Viiteväli | Lapset, alle 6 VKO 1.8 - 2.97 mmol/l 6 VKO - 18 KK 2.22 - 2.82 mmol/l 19 KK - 5 V 2.15 - 2.7 mmol/l 6 - 10 V 2.05 - 2.7 mmol/l 11 - 16 V 2.15 - 2.7 mmol/l 17 V 2.25 - 2.65 mmol/l Aikuiset, alkaen 18 V 2.15 - 2.51 mmol/l | ||||||
Tulkinta | Päätösraja aikuisten suurentuneelle pitoisuudelle voi olla viiteylärajaa suurempi (2.65 mmol/l). Hypoalbuminemia on yleisin tilanne, jossa on tehty Ca-Ion- määritys, koska kokonaiskalsium ei anna kalsiumstatuksesta oikeata tietoa. Tämä virhelähde on useimmiten poistettavissa laskennallisella albumiinikorjauksella, jossa määritetään kokonaiskalsiumin (P -Ca) ja albumiinin (P -Alb) pitoisuudet. Niistä saadaan albumiinin viitevälin keskipitoisuuteen (41,3 g/l) laskennallisesti korjattu kalsiumpitoisuus (P -Ca-albk) kaavalla (jossa P -Ca mmol/l, albumiinipitoisuus (Alb) g/l): P -Ca-albk = P -Ca + 0,020 * (41,3 - Alb) P -Ca-albk-tutkimuksen tulos on kliinisesti usein yhtä informatiivinen kuin Ca-Ion-määritys ja sitä suositellaan tuotannollisten ja taloudellisten etujensa vuoksi etenkin avohoitopotilaiden ensisijaiseksi kalsiumstatuksen tutkimukseksi. Seuraavilla potilasryhmillä suositellaan kuitenkin ensisijaisesti Ca-Ion-määritystä: Selvä munuaisten vajaatoiminta, tehohoidossa olevat potilaat, happo/emäs -taseen häiriöt, verensiirtoja tai muita iv-infuusioita äskettäin saaneet, selvät paraproteinemiat, akuutti pankreatiitti, hyperbilirubinemia, keskoset ja alle kuukauden ikäiset lapset. | ||||||
Päivitetty | 12.9.2024 | ||||||